Summertime.

Tattootime!

Kävin nappaamassa kaverilla uuden leiman. Ääriviivat tehtiin kahteen kertaan ohuella neulalla, joten ne pitää vielä parantumisen jälkeen tehdä uusiksi paksummalla. Värit puuttuu ja se oli vielä tässä vaiheessa tietoinen valinta. 

Älkää välittäkö kankkuni muodosta, mutta siinä se nyt on. Tätä hoivatessa meneeki pari seuraavaa viikkoa.

Ääni kulkee ja muste suttaa.

Para-aikaa paranen mononukleoosin kourista ja saatuani energiani takaisin päätin piirtää. Tulos on seuraava. 

Piirtäminen tuntui semi-mahtavalta touhulta sen jälkeen, kun viikon ajan nielu päättänyt että en pysty nielemään, haukottelemaan tai puhumaan kunnolla. Nostattihan se korkeimmillaan 39,7 asteen kuumeenkin ja  vei Acutaan asti. Nyt uuteen nousuun, ja huomenna kärsin viimeisen saikkupäivän ennen ihmisten ja elämän pariin pääsyä!